Tulin juuri vilkuilleeksi vanhojen luokkatovereideni facebook-profiileja. Toiset ovat menneet jo naimisiin, toiset, kuten minä, viettävät villiä sinkkuelämää ja moni elää ainakin tasapainoiselta vaikuttavassa parisuhteessa. Aloin ajatella asiaa, ja päädyin siihen tulokseen että pariutumiskulttuureilla taitaa olla genreittäisiä eroja.
Yleensä niin sanotuilla 'perusjampoilla', pikkukylän valtaenemmistöä edustavalla joka viikonloppu kotiinsa kylään palaavilla ihmisillä on vakaa parisuhde. Todennäköisimmin genren edustajan ollessa naispuolinen on kyseessä eivalitettavastiniinviehättävä saman paikkakunnan edustaja, vanhempi mies. Ellei sitten kyseessä ole jopa oma high school sweetheart, tosin kenenkään tapauksessa nämä suhteet eivät tuntemieni henkilöiden piirissä ole jääneet pysyviksi. Tällä tavoin nämä henkilöt ovat kuitenkin kyenneet säilyttämään oman kaveripiirinsä kiinteänä lisäämättä siihen liikaa uusia tuttavuuksia. Olipa joku entinen luokkatoverini jopa torjunut kaverustumisyritykset muuttaessaan opiskelemaan uuteen kaupunkiin. Suhde on yleensä alkanut viimeistään lukion lopulla ja jatkunut jo monta vuotta. Häitä ja lapsia odotellessa, sanoisinko.
Ylipäätään nämä suomailesen tavis-ryhmän edustajat tuntuvat ajautuvan parisuhteeseen äärimmäisen tehokkaasti. Teinikihlat ovat tuttu ilmiö, ja kihloja solmitaan astetta helpommin. Parisuhdetta ei kammota, onhan kumppaniksi saatu kuitenkin oman kylän edustaja ja tyydytään siihen, ja vielä mahdollisesti parhaasta päästä heidän omasta mielestään. Miksi siis edes katsella muualle kun sisäsiitosaste pidetään oikealla tasolla?
Yleensä nykyisin ihmiset, jotka kuuluvat niin sanotusti pinnalla oleviin genreihin, eivät niinkään hyvin viihdy parisuhteissa. Itse tavallaan kuulun tähän ihmisryhmään, ellen sanoisi itseäni jopa genrejen edelläkävijäksi kuuluen pinnalla olevien edelläkävijägenreen. Kaikki näihin ihmisiin kuuluvat ovat joka tapauksessa ajan hermolla, pariskuntiakin löytyy, mutta moni valitsee mieluiten tiekseen olla sinkkuna, harrastaa irtosuhteita tai muuten vaan katselee ympärilleen. Nämä ihmiset ovat myös mahdollisesti kysytympää seuraa baareissa(tosin en menisi joka illan kohdalta itsestäni sanomaan, tosin viimeaikainen suosioni on häkellyttänyt minutkin) ja heillä on enemmän vaihtoehtoja tapailemiksiin ihmisiksi. Kulttuurissa piilee kuitenkin varjopuoli: moni kärsii syystä tai toisesta monen asteisesta ihmissuhdekammosta tai ei tyydy mihinkään vaan haluaa aina etsiä parempaa. Tai vaihtoehtoisesti deittailee sarjoissa monia ihmisiä miettien mikä vaihtoehto olisi paras. Joskus kohdalle napsahtaa kuitenkin täyskymppi, mutta jos jalat alta vievää seuraa ei ole havaittavissa valitaan mieluummin tieksi olla yksin ja viettää laatuaikaa itsensä ja kavereidensa seurassa. Ja deittailla voi jotakuta silloin tällöin, jos siltä sattuu tuntumaan. Joka tapauksessa seksiä on helposti saatavilla, ja se ei todellakaan riitä syyksi aloittaa minkään asteista parisuhdetta, ellei sitten vakipano-suhdetta seksin ollessa erittäin hyvää tai henkilöiden osuessa toistensa tielle yön hämärinä tunteina useampaan otteeseen.
Tapailemmeko siis ihmisiä ympäröivämme kulttuurin meille asettamissa rajoissa? Olemmeko genrejemme vankeja tässä(kin) suhteessa? Usein ns. hipsterimmät ihmiset haluavat tavata tietyn määrän ihmisiä ennen lopullista aloilleen asettumista, kokeilla monenlaista seuraa. Pikkukylien perusjampat taas saattavat tyytyä ensimmäiseen kohdalleen osuvaan henkilöön. Kärsivätkö perusjampat huonosta itsetunnosta uskoessaan olevansa kykenemättömiä uusiin suhteisiin vai eivätkö menevämmät henkilöt usko tarpeeksi itseensä ennen kuin saavat määrittelemänsä seuraluvun täyteen nauttien uusien henkiöiden kiinnostuksista jatkuvalla syötöllä? Vai onko kyseessä valikoiman laajuus ja sen viehätys?
Taidamme kaikki olla ympäröivän kulttuurimme orjia. Tavalla tai toisella, ja seuralaiskulttuurimme ei ole vähäisin vaikutteita ottava elämämme osa-alue.
Life like soap
maanantai 9. huhtikuuta 2012
torstai 5. huhtikuuta 2012
Blame it on being female
Monet ihmiset pistävät käyttäytymisiä naiseuden piikkiin. Niin vastakkaisen sukupuolen edustajat kuin me itse naisetkin, riippuen tilanteesta ja henkilöstä. Itse välttelen sukupuolierotteluun liittyviä kommentteja enkä arvosta niiden lausujia ja uskon vakaammin tasa-arvoiseen yksilöllisyyteen.
Joissakin asioissa naiseuden syyllistämistä en voi minäkään kuitenkaan välttää. Pillereitä syömättömänä naisena eräs kiertoni vaiheista on juurikin yksi niistä. Ja ei, kyseessä ei ole kuukautiset, joiden piikkiin kaikki usein pistetään. Niillä ei oikein ole minuun itseasiassa kuin lamaannuttava vaikutus, tai vaihdellen helpottunut, mutta loppupeleissä niiden aikana olen hyvinkin tasapainoinen. Sen sijaan aika pari viikkoa ennen kyseistä vuotamistapahtumaa ajatukseni ovat aivan ymmällään, varsinkin jos miestä ei kuulu kuvioihin.
Ovulaatio. Tuttu sana? Tarkoittaa siis sitä aikaa, kun naisen munasolu irtoaa ja on valmis hedelmöittymään. Näinä päivinä käyn kuumempana kuin ikinä, pahimmassa puutteessa masturboin monta kertaa päivässä. Mikään muu kuin mies ei tuntuisi riittävän, ja miehen ollessa olematon tilannetta on vaikea helpottaa. Liikunta auttaa vaivoihin mutta niiden hoitoon on myös lääke. Mutta ainakin nyt lääke on pannassa miehettömäksi ajaksi julistautumisen johdosta joten mistään sitä ei ole herumassa. Olo on pahimmillaan vapaapäivinä, jolloin parempaa tekemistä ei keksi kuin lekotella sängyssä ja vältellä pakollisia kotitehtäviä. Sitä rutistaa itsensä peiton ja tyynyn väliin kuvitellen näkymättömät kädet lanteidensä ympärille ja miehen kuiskaamaan korvaan likaisia sanoja. Myös kuvitteelliset suudelmat kuuluvat asiaan. Joka kuukausi ovulaatio ei ole niin paha, ei nytkään olisi mutta tietyt stressitekijät saavat minut välttelemään oikeaa tekemistä ja olemaan toimettomana sen sijaan. Ja asiaa tietysti tavallaan pahentaa se, että tuolla jossakin olisi mies joka haluaisi minua mutta en voi saada haluta tai saada häntä sattuneista syistä nyt. Aargh...
Luonto on tosiaan suunniteltu hyvin, varmistaakseen lisääntymisen juuri oikeaan aikaan kuusta. Ainakin minun kohdallani rytmi on juuri sen mukainen. Liian pitkän seksittömyyden jälkeen sitä melkein nylkyttää itseään vastaantulevia miehiä vasten heti kun on mahdollisuus. Mutta onneksi nyt seksistä on alle kuukausi joten varmaan selviän toukokuulle asti. Silloin tavallaan toivoisin jo palaavani kesken jääneisiin Jesse-kuvioihin, jos vain mahdollista. Tai viimeistään kesäkuussa. Kolme kuukautta on vielä juuri ja juuri siedettävissä oleva aika.
Tämän tekstin kirjoitettuani ja muutenkin miesten kanssa käyttäytymistäni pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että taidan olla melko seksuaalinen ihminen. Eikö naisen pitäisi olla se joka sanoo että nyt loppuu ja ei vielä. Mies vain menee vaistojensa varassa, ainakin useimmiten vaikka kuinka kiltti poika olisi kyseessä. Itse useimmiten menen tilanteessa vietin mukana, vaikka se kenet tähän tilanteeseen asti päästän onkin jo iso valintaprosessi. Kuin luonnostaan lantioni liikkuu miehen lanteita vasten ja pian hän onkin repimässä vaatteita päältäni. Ihmeellistä, eikö totta? Jutut etenevät liian nopeasti kun kumpikaan osapuoli ei osaa eikä halua enää pidätellä itseään. Silti olen (ehkä) hyvässä maineessa kyseisten miesten parissa enkä mikään lutka. Ihmeellinen on elämä, ja en uskonut olevani tällainen vielä pikkutyttönä.
Joissakin asioissa naiseuden syyllistämistä en voi minäkään kuitenkaan välttää. Pillereitä syömättömänä naisena eräs kiertoni vaiheista on juurikin yksi niistä. Ja ei, kyseessä ei ole kuukautiset, joiden piikkiin kaikki usein pistetään. Niillä ei oikein ole minuun itseasiassa kuin lamaannuttava vaikutus, tai vaihdellen helpottunut, mutta loppupeleissä niiden aikana olen hyvinkin tasapainoinen. Sen sijaan aika pari viikkoa ennen kyseistä vuotamistapahtumaa ajatukseni ovat aivan ymmällään, varsinkin jos miestä ei kuulu kuvioihin.
Ovulaatio. Tuttu sana? Tarkoittaa siis sitä aikaa, kun naisen munasolu irtoaa ja on valmis hedelmöittymään. Näinä päivinä käyn kuumempana kuin ikinä, pahimmassa puutteessa masturboin monta kertaa päivässä. Mikään muu kuin mies ei tuntuisi riittävän, ja miehen ollessa olematon tilannetta on vaikea helpottaa. Liikunta auttaa vaivoihin mutta niiden hoitoon on myös lääke. Mutta ainakin nyt lääke on pannassa miehettömäksi ajaksi julistautumisen johdosta joten mistään sitä ei ole herumassa. Olo on pahimmillaan vapaapäivinä, jolloin parempaa tekemistä ei keksi kuin lekotella sängyssä ja vältellä pakollisia kotitehtäviä. Sitä rutistaa itsensä peiton ja tyynyn väliin kuvitellen näkymättömät kädet lanteidensä ympärille ja miehen kuiskaamaan korvaan likaisia sanoja. Myös kuvitteelliset suudelmat kuuluvat asiaan. Joka kuukausi ovulaatio ei ole niin paha, ei nytkään olisi mutta tietyt stressitekijät saavat minut välttelemään oikeaa tekemistä ja olemaan toimettomana sen sijaan. Ja asiaa tietysti tavallaan pahentaa se, että tuolla jossakin olisi mies joka haluaisi minua mutta en voi saada haluta tai saada häntä sattuneista syistä nyt. Aargh...
Luonto on tosiaan suunniteltu hyvin, varmistaakseen lisääntymisen juuri oikeaan aikaan kuusta. Ainakin minun kohdallani rytmi on juuri sen mukainen. Liian pitkän seksittömyyden jälkeen sitä melkein nylkyttää itseään vastaantulevia miehiä vasten heti kun on mahdollisuus. Mutta onneksi nyt seksistä on alle kuukausi joten varmaan selviän toukokuulle asti. Silloin tavallaan toivoisin jo palaavani kesken jääneisiin Jesse-kuvioihin, jos vain mahdollista. Tai viimeistään kesäkuussa. Kolme kuukautta on vielä juuri ja juuri siedettävissä oleva aika.
Tämän tekstin kirjoitettuani ja muutenkin miesten kanssa käyttäytymistäni pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että taidan olla melko seksuaalinen ihminen. Eikö naisen pitäisi olla se joka sanoo että nyt loppuu ja ei vielä. Mies vain menee vaistojensa varassa, ainakin useimmiten vaikka kuinka kiltti poika olisi kyseessä. Itse useimmiten menen tilanteessa vietin mukana, vaikka se kenet tähän tilanteeseen asti päästän onkin jo iso valintaprosessi. Kuin luonnostaan lantioni liikkuu miehen lanteita vasten ja pian hän onkin repimässä vaatteita päältäni. Ihmeellistä, eikö totta? Jutut etenevät liian nopeasti kun kumpikaan osapuoli ei osaa eikä halua enää pidätellä itseään. Silti olen (ehkä) hyvässä maineessa kyseisten miesten parissa enkä mikään lutka. Ihmeellinen on elämä, ja en uskonut olevani tällainen vielä pikkutyttönä.
keskiviikko 4. huhtikuuta 2012
It's all about clothes
Naiset osaavat olla tarkkoja valitessaan kumppaniaan. Hylkäämiseen voi riittää vääränlaiset kengät, väärä sanamuoto tai melkein mikä tahansa. Joittenkin ihmisten kohdalla nämä ovat suojelevia nirsoilemiskohtia, joiden avulla vältetään ylimääräiset miehet tai saadaan miesmäärä lähes olemattomiin. Mutta miten tosiaan hurmata nainen olemuksellaan?
Se miten pukeudumme antaa usein ensivaikutelman. Nykyaikana tyylejä on niin monia, että vaatetuksen oletetaan heijastelevan persoonaa ja arvomaailmaa. Ja tämän oletetaan tapahtuvan lähes alusvaatteita myöten. Jokaisella naisella on jokin tietty tyyli tai vaatemaku, jonka suuntaisiin miehiin hän katseensa kohdistaa. Itse olen toisinaan kyllä yllättänyt itseni lipsumasta tästä tiukasta näkökulmasta, vaikka unelmieni mies omaakin juuri sen tietynlaisen kauluspaidan ja tietynlaiset kengät. Jo kenkien merkkivalinta riittää toisille hylkäämään koko kokelaan ja olemaan antamatta mahdollisuutta oikein mihinkään, tai ainakaan mihinkään enempään. Aina tietyn tyylistä nirsoutta ei nää päällekkään päin. Esimerkiksi eräs ystävättäreni ei pidä niinkään komeista miehistä vaan pikemmin kummallisista. Hänen kavalkaadiinsa kuuluvat ne hauskan näköiset heput, joita moni katsoo naureskellen. Eivät he nyt rumia ole, mutta äärimmäisen persoonallisia ja ulospäinsuuntautuneita. Itse ystävättäreni on hyvin viehättävä ja tarkka ulkonäöstään, joten makua ei ehkä ensimmäisenä arvaisi.
Kun mies kuitenkin on lähdössä iskemään naisia, voi joitakin yleispäteviä ohjeita antaa. Näidenkin rikkojia nimittäin löytyy.
1. Ole puhdas. Älä haise, käy suihkussa. Laita puhtaat vaatteet ja kengät, älä ikivanhoja haisevia yksilöitä joista pohjat ovat irtoamispisteessä. Tuoksu hyvälle, älä hielle.
2. Laita päällesi jotakin siistiä, mutta joka samalla antaa kuvan sinusta. Toisilla miehillä on parempi värisilmä kuin toisilla ja he voivatkin lähteä leikkimään väriyhdistelmillä. Jos sinulla ei kuitenkaan sitä ole, älä täräytä liian räikeää vaatetta yllesi, varsinkaan eri värejä sekaisin. Havaijipaita on varmaan viimeisiä vaatteita joka päällä naisia saa, tyylistä riippumatta. Ja älä laita risoja vaatteita tai ylikuluneita, joista väri on jo puoliksi irti, paitsi jos se on ehdoton tyyliseikka.
3. Laita päällesi jotakin, jossa olet itsevarma ja rento. Tunnet itsesi vahvaksi, mutta et ylimieliseksi. Uskallat mennä puhumaan naisille kun olosi on mukava ja hyvän näköinen.
4. Makuja on monia, joten yhtä ehdotonta lookkia ei ole. Muista siis tosiaan olla oma persoonallinen itsesi. Tosin on joitakin tyylejä joihin useampi nainen horjahtaa, mutta jos tosissaan olet hakemassa seuraa ole sitä mitä olet. Ja jos ei heru, niin ehkä kannattaisi siistiytyä kokonaisuudessaan. Ei pahalla. Puhtailla vaatteilla ja hyväntuoksuisella olemuksella pötkii jo pitkälle.
En nyt tiedä, onko tästä kenellekään hyötyä, ja teksti jäi hiukan lyhyeksi, mutta tulipa tässä mieleenki kirjoittaa aiheesta.
Rakkaudella Mindy
Se miten pukeudumme antaa usein ensivaikutelman. Nykyaikana tyylejä on niin monia, että vaatetuksen oletetaan heijastelevan persoonaa ja arvomaailmaa. Ja tämän oletetaan tapahtuvan lähes alusvaatteita myöten. Jokaisella naisella on jokin tietty tyyli tai vaatemaku, jonka suuntaisiin miehiin hän katseensa kohdistaa. Itse olen toisinaan kyllä yllättänyt itseni lipsumasta tästä tiukasta näkökulmasta, vaikka unelmieni mies omaakin juuri sen tietynlaisen kauluspaidan ja tietynlaiset kengät. Jo kenkien merkkivalinta riittää toisille hylkäämään koko kokelaan ja olemaan antamatta mahdollisuutta oikein mihinkään, tai ainakaan mihinkään enempään. Aina tietyn tyylistä nirsoutta ei nää päällekkään päin. Esimerkiksi eräs ystävättäreni ei pidä niinkään komeista miehistä vaan pikemmin kummallisista. Hänen kavalkaadiinsa kuuluvat ne hauskan näköiset heput, joita moni katsoo naureskellen. Eivät he nyt rumia ole, mutta äärimmäisen persoonallisia ja ulospäinsuuntautuneita. Itse ystävättäreni on hyvin viehättävä ja tarkka ulkonäöstään, joten makua ei ehkä ensimmäisenä arvaisi.
Kun mies kuitenkin on lähdössä iskemään naisia, voi joitakin yleispäteviä ohjeita antaa. Näidenkin rikkojia nimittäin löytyy.
1. Ole puhdas. Älä haise, käy suihkussa. Laita puhtaat vaatteet ja kengät, älä ikivanhoja haisevia yksilöitä joista pohjat ovat irtoamispisteessä. Tuoksu hyvälle, älä hielle.
2. Laita päällesi jotakin siistiä, mutta joka samalla antaa kuvan sinusta. Toisilla miehillä on parempi värisilmä kuin toisilla ja he voivatkin lähteä leikkimään väriyhdistelmillä. Jos sinulla ei kuitenkaan sitä ole, älä täräytä liian räikeää vaatetta yllesi, varsinkaan eri värejä sekaisin. Havaijipaita on varmaan viimeisiä vaatteita joka päällä naisia saa, tyylistä riippumatta. Ja älä laita risoja vaatteita tai ylikuluneita, joista väri on jo puoliksi irti, paitsi jos se on ehdoton tyyliseikka.
3. Laita päällesi jotakin, jossa olet itsevarma ja rento. Tunnet itsesi vahvaksi, mutta et ylimieliseksi. Uskallat mennä puhumaan naisille kun olosi on mukava ja hyvän näköinen.
4. Makuja on monia, joten yhtä ehdotonta lookkia ei ole. Muista siis tosiaan olla oma persoonallinen itsesi. Tosin on joitakin tyylejä joihin useampi nainen horjahtaa, mutta jos tosissaan olet hakemassa seuraa ole sitä mitä olet. Ja jos ei heru, niin ehkä kannattaisi siistiytyä kokonaisuudessaan. Ei pahalla. Puhtailla vaatteilla ja hyväntuoksuisella olemuksella pötkii jo pitkälle.
En nyt tiedä, onko tästä kenellekään hyötyä, ja teksti jäi hiukan lyhyeksi, mutta tulipa tässä mieleenki kirjoittaa aiheesta.
Rakkaudella Mindy
torstai 22. maaliskuuta 2012
The perfect guy
Oli lauantai-ilta. Edellisenä iltana olin laitellut viestiä Jannen perään, toivonut pääseväni hänen luokseen yöksi. Vastaus oli kuitenkin kieltävä ja päätin unohtaa koko miehen kokonaan. Lähdin ulos ystävättärieni kanssa, olotilani oli itsevarma ja hyvä. Oikeastaan olo oli kuin koko bileiden miesten unelmanaisella. Vetovoimahan on tosiaan asenteesta kiinni.
Fiilistelin vanhoja biisejä tanssilattialla ja söpöltä vaikuttava nuori mies ilmestyi vierelleni. En muista tarkalleen mistä jutustelumme lähti, mutta juttu kuitenkin luisti. Hän osoitti kiinnostustaan katsomalla minua suoraan silmiin samalla hivellen lantiotani. Ajattelin ensin ottavani ilon irti hyvästä seurasta ja ilmaisista juomista, mutta tutustuessamme paremmin mies alkoi kuitenkin kiinnostaa minua enemmän. Tulimme hyvin juttuun, olimme kiinnostuneita samoista asioista ja omasimme yhteneviä mielipiteitä. Tiemme erosivat välissä, mutta baarin kiinnimenoajan lähestyessä tavoitin saman miehen vielä narikasta. Antakaamme hänelle tässä vaiheessa jo nimikin, sanonpa siis häntä vaikka Jesseksi.
Jatkoimme läpän heittoa ja lähdimme yhtä matkaa ulos. Baarin pihalla pyysin häntä mukaani, kuuntelemaan musiikkia ja hengailemaan. Matkalla jäin tuijottamaan tähtiä ja juttu mistälie asioista luisti edelleen. Saavuttuamme asunnolleni puhuimme vielä useamman tunnin. Valitettavasti aihepiirinä olivat myös voimakkaasti mukana hänen eksänsä, josta hän oli eronnut vasta jokin aika sitten.
Joskus aamuseitsemän maissa päätimme mennä nukkumaan. Olimme jo sohvalla istuessamme vaihtaneet muutamia suudelmia. Peiton alla hän kääri kädet ympärilleni ja suuteli minua. Suudelmamme muuttuivat intohimoisemmiksi ja hän nousi päälleni. Yllättäen yksi asia johtikin toiseen ja pian hänen huulensa olivat jalkovälissäni. Tätä kaikkea seurasi monenlaiset asennot, kaikkea 69:stä koiratyyleihin ja takaisin. Lisäksi laukesin itsekin kerran hänen kielensä tuoman nautinnon kautta, ja kaukana ei ollut useampikaan kerta. En edes kunnolla muista missä välissä nukuimme ja miten paljon, sillä kaikki seksi ja muu oli niin intensiivistä. Loppuaika sängyssä maatessamme meni hyvinkin herkäksikin, hivelimme toisiamme suudellessamme samalla.
Pari päivää myöhemmin pyysin häntä kanssani elokuviin. Hän oli pyytänyt minua lisäämään itsensä facebook-kaverikseni joten päätin tehdä aloitteen. Hän suostui ja elokuvan jälkeen ehdotti itse ensin tulemista luokseni, vaikka itsekin meinasin kyllä niin tehdä. Juttelimme pitkään, tein hänelle ruokaa ja hengailimme. Hän näytti koko ajan entisä paremmalta silmissäni ja kellahdetuamme sängylleni makaamaan en tiennyt mitään parempaa tekemistä kuin maata siinä katsomassa häntä silmiin. Lähestyimme varovasti toisiamme ja suutelimme hellästi. Emme ottaneet mitään vaatekappaileita toistemme päältä pitkään aikaan, keskityimme vain toisiimme, suudelmiimme ja toistemme kosketuksiin. En ole ollut miehestä niin fiiliksissä vähään aikaan, vaikka toisaalta Jannen kanssa osittain, mutta nyt tunne tuntui sitäkin vahvemmalta. Hänenkin silmistään paistoi lämmin tunne, mutta jossakin vaiheessa hänen katseensa alkoi kuitenkin harhailla pitkin seiniä. Olin nähnyt ilmeen ennenkin ja kaiken keskustelemamme pohjalta tiesin mistä on kyse. Hänhän tosiaan oli vasta jokin aika sitten eronnut, ja hänen ensimmäinen intiimi kanssakäymisensä eron jälkeen oli tapahtunut nyt minun kanssani. Hän nosti aiheen esille aiheen olisiko valmis seurustelemaan vielä, ja tuntui totisesti kamppailevan ajatuksen kanssa. Hän ei ilmiselvästi ollut vielä päästänyt vanhoista asioista täysin irti ja oli kummissaan minusta ja aiheuttamastani olotilasta. Välillä hän kuitenkin katsoi minua silmiin juuri sillä ilmeellä jonka myös tunnistin entuudestaan: se joka paistaa ihastuneen ihmisen silmistä. Ja sillä tavalla hän myös kosketti minua.
Seuraavana iltana hän sanoikin, että ei halua mitään suhdetta nyt. Olimme sopineet tapailevamme, menevämme treffeille, mutta myös minun mietittyäni asiaa paras vaihtoehto tässä tilanteessa oli antaa hänelle oma tila etsiä omaa itseään. Ja oma kevääni on myös täynnä tärkeää tohinaa ja tekemistä sekä itseni kehittämistä, joten se olisi kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Hän ehdotti että voimme käydä kahvilla kavereina, mutta pyysin siirtämään kaiken sellaisen myöhemmälle kevääseen.
Kyseessä oli mies, joka oli pääsi todella miesihanteeni ytimeen. Hän ei ehkä ole niin pitkä kuin mistä yleensä haaveilen, mutta muuten kyllä. Ainakin pääteltynä näin tähänastisen tuttavuutemme perusteella. Tavallaan toivoisin, että myöhemmin hänen selvitettyä päätään ja minun saatuani tavoitteeni tehtyä meillä vielä voisi olla jotakin. Se kuitenkin jää nähtäväksi, sillä en voi varmuudella sanoa oliko hänen silmistään paistava tunne todella minua kohtaan vai vain vanhoja tunteita toista ihmistä kohtaan kohdistettuna minuun. Hän oli myös ihmeissään kuinka joku ihminen saattoi olla niin fiiliksissä hänestä, ja kun sitten kysyin häneltä että eikö hän itse ole minusta hän sanoi minua pöhköksi lämmin katse silmissään ja otti minut syleilyynsä suudellen täynnä tunnetta. Joten nähtäväksi jää, josko kevät tuo meidät yhteen vai saa vain meidät erilleen toisistamme kokonaan. Seuraavat pari kuukautta aion kuitenkin keskittyä itseeni täysillä.
Fiilistelin vanhoja biisejä tanssilattialla ja söpöltä vaikuttava nuori mies ilmestyi vierelleni. En muista tarkalleen mistä jutustelumme lähti, mutta juttu kuitenkin luisti. Hän osoitti kiinnostustaan katsomalla minua suoraan silmiin samalla hivellen lantiotani. Ajattelin ensin ottavani ilon irti hyvästä seurasta ja ilmaisista juomista, mutta tutustuessamme paremmin mies alkoi kuitenkin kiinnostaa minua enemmän. Tulimme hyvin juttuun, olimme kiinnostuneita samoista asioista ja omasimme yhteneviä mielipiteitä. Tiemme erosivat välissä, mutta baarin kiinnimenoajan lähestyessä tavoitin saman miehen vielä narikasta. Antakaamme hänelle tässä vaiheessa jo nimikin, sanonpa siis häntä vaikka Jesseksi.
Jatkoimme läpän heittoa ja lähdimme yhtä matkaa ulos. Baarin pihalla pyysin häntä mukaani, kuuntelemaan musiikkia ja hengailemaan. Matkalla jäin tuijottamaan tähtiä ja juttu mistälie asioista luisti edelleen. Saavuttuamme asunnolleni puhuimme vielä useamman tunnin. Valitettavasti aihepiirinä olivat myös voimakkaasti mukana hänen eksänsä, josta hän oli eronnut vasta jokin aika sitten.
Joskus aamuseitsemän maissa päätimme mennä nukkumaan. Olimme jo sohvalla istuessamme vaihtaneet muutamia suudelmia. Peiton alla hän kääri kädet ympärilleni ja suuteli minua. Suudelmamme muuttuivat intohimoisemmiksi ja hän nousi päälleni. Yllättäen yksi asia johtikin toiseen ja pian hänen huulensa olivat jalkovälissäni. Tätä kaikkea seurasi monenlaiset asennot, kaikkea 69:stä koiratyyleihin ja takaisin. Lisäksi laukesin itsekin kerran hänen kielensä tuoman nautinnon kautta, ja kaukana ei ollut useampikaan kerta. En edes kunnolla muista missä välissä nukuimme ja miten paljon, sillä kaikki seksi ja muu oli niin intensiivistä. Loppuaika sängyssä maatessamme meni hyvinkin herkäksikin, hivelimme toisiamme suudellessamme samalla.
Pari päivää myöhemmin pyysin häntä kanssani elokuviin. Hän oli pyytänyt minua lisäämään itsensä facebook-kaverikseni joten päätin tehdä aloitteen. Hän suostui ja elokuvan jälkeen ehdotti itse ensin tulemista luokseni, vaikka itsekin meinasin kyllä niin tehdä. Juttelimme pitkään, tein hänelle ruokaa ja hengailimme. Hän näytti koko ajan entisä paremmalta silmissäni ja kellahdetuamme sängylleni makaamaan en tiennyt mitään parempaa tekemistä kuin maata siinä katsomassa häntä silmiin. Lähestyimme varovasti toisiamme ja suutelimme hellästi. Emme ottaneet mitään vaatekappaileita toistemme päältä pitkään aikaan, keskityimme vain toisiimme, suudelmiimme ja toistemme kosketuksiin. En ole ollut miehestä niin fiiliksissä vähään aikaan, vaikka toisaalta Jannen kanssa osittain, mutta nyt tunne tuntui sitäkin vahvemmalta. Hänenkin silmistään paistoi lämmin tunne, mutta jossakin vaiheessa hänen katseensa alkoi kuitenkin harhailla pitkin seiniä. Olin nähnyt ilmeen ennenkin ja kaiken keskustelemamme pohjalta tiesin mistä on kyse. Hänhän tosiaan oli vasta jokin aika sitten eronnut, ja hänen ensimmäinen intiimi kanssakäymisensä eron jälkeen oli tapahtunut nyt minun kanssani. Hän nosti aiheen esille aiheen olisiko valmis seurustelemaan vielä, ja tuntui totisesti kamppailevan ajatuksen kanssa. Hän ei ilmiselvästi ollut vielä päästänyt vanhoista asioista täysin irti ja oli kummissaan minusta ja aiheuttamastani olotilasta. Välillä hän kuitenkin katsoi minua silmiin juuri sillä ilmeellä jonka myös tunnistin entuudestaan: se joka paistaa ihastuneen ihmisen silmistä. Ja sillä tavalla hän myös kosketti minua.
Seuraavana iltana hän sanoikin, että ei halua mitään suhdetta nyt. Olimme sopineet tapailevamme, menevämme treffeille, mutta myös minun mietittyäni asiaa paras vaihtoehto tässä tilanteessa oli antaa hänelle oma tila etsiä omaa itseään. Ja oma kevääni on myös täynnä tärkeää tohinaa ja tekemistä sekä itseni kehittämistä, joten se olisi kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Hän ehdotti että voimme käydä kahvilla kavereina, mutta pyysin siirtämään kaiken sellaisen myöhemmälle kevääseen.
Kyseessä oli mies, joka oli pääsi todella miesihanteeni ytimeen. Hän ei ehkä ole niin pitkä kuin mistä yleensä haaveilen, mutta muuten kyllä. Ainakin pääteltynä näin tähänastisen tuttavuutemme perusteella. Tavallaan toivoisin, että myöhemmin hänen selvitettyä päätään ja minun saatuani tavoitteeni tehtyä meillä vielä voisi olla jotakin. Se kuitenkin jää nähtäväksi, sillä en voi varmuudella sanoa oliko hänen silmistään paistava tunne todella minua kohtaan vai vain vanhoja tunteita toista ihmistä kohtaan kohdistettuna minuun. Hän oli myös ihmeissään kuinka joku ihminen saattoi olla niin fiiliksissä hänestä, ja kun sitten kysyin häneltä että eikö hän itse ole minusta hän sanoi minua pöhköksi lämmin katse silmissään ja otti minut syleilyynsä suudellen täynnä tunnetta. Joten nähtäväksi jää, josko kevät tuo meidät yhteen vai saa vain meidät erilleen toisistamme kokonaan. Seuraavat pari kuukautta aion kuitenkin keskittyä itseeni täysillä.
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Hold me for tonight
Ajat ovat kummallisia. Pokaavia miehiä on siellä, täällä ja tuolla. Baarista lähtiessäkin monta ehdokasta tuli vaihtamaan sanaa ja yksi sitten tarttui kuin vahingossa mukaankin. Kyseessä ei ollut täysin tyyliseni mies, mutta mukava ja hyvän näköinen kuitenkin, joka omasi persoonallisen rennon tyylin.
Mies oli ihan hyvissä kuoseissa. Itsekin olin jonkun verran. Hän lähti mukaani hengailuperiaatteella, en siinä vaiheessa ajatellut välillemme tulevan mitään. Mahdollisesti hänen mielessään se taisi kuitenkin käydä. Päästyämme asunnolleni hengailimme, puhuimme niitä näitä ja päädyimme kuin päädyimmekin saman peiton alle nukkumaan. Hän alkoi hieroa harteitani ja pyysin häntä hieromaan selkääni. Kerrankin kohdalle osui mies, joka oikeasti osasi hieroa. Tämä ei kuitenkaan vielä johtanut mihinkään, mutta myöhemmin hän kysyi lupaa laittaa kättä lanteilleni ja pian hänen huulensa olivat huulillani. Hänen kätensä vaelsi pitkin vartaloani pitkin rintojani ja jalkoväliäni kohti. Hän levitti reiteni ja alkoi hyväillä herkimpiä paikkojani. En aluksi meinannut tilanteen antaa mennä tähän, mutta mies tiesi mitä tekin joten en pistänyt vastaan. 'Teen ihan mitä vain haluat minun tekevän' hän kuiskasi korvaani ja hieroi minua jo alushousujeni sisältä suudellen samalla kaulaani. Pyysin häntä nuolemaan minua, 'jos vain sitä tahdot' hän sanoi ja hivuttautui alemmas, kietoi kätensä reisieni ympärille ja suuteli sisäreisiäni. Varovasti hän siirtyi häpyhuulilleni ja raotti niitä, ja työnsi välillä sormen sisällenikin. Kaikkea tätä jatkui tovin, ja hyväilin myös häntä. Saatuani hänet tulemaan kerran hän vannoi vielä jaksavansa lisääkin. Nukuimme välissä ja herättyämme kävimme taas kiinni toisiimme.Vaikka kanssakäymisemme kävi hyvinkin intiimiksi, yhdyntään asti emme menneet, pääosin siitä syystä että pidin huolen siihen menemättömyydestä. Aamulla tosin niin olisi saattanut jopa käydä, jos suojautumisvälineitä olisi ollut tarjolla.
Näin parikymppisenä seksin saaminen tuntuu olevan helpompaa kuin koskaan, jos sitä vain itse haluaa. Niin naiset kuin miehetkin haluavat sitä, taitojakin löytyy jo epäröinnin sijaan ja seksi on useimmille ikään kuin tarve, johon tulee vastata tietyin väliajoin. Tosin poikkeuksiakin löytyy. Helpoiten seuraa tähän hommaan tuntuu löytyvän baari-illan loppuessa viimeistään baarin edestä, seuraa kaipaavat henkilöt kun usein jäävät norkoilemaan uusien tuttavuuksien toivossa. Ja kaavan ei tarvitse olla kylmä ja kyyninen 'Mennäänkö panemaan'-tyylinen tilanne, vaan useimmiten tilanne on ikään kuin leikittäisiin pariskuntaa kyseinen yö, ainakin omalla kohdallani. Tykkään painautua miehen kainaloon nukkumaan ja miehestä joka ottaa minut huomioon kaikissa tilanteissa. Ja joka on valmis tekemään kaikkensa miellyttääkseen minua eikä pelkästään itseään. Onneksi yleensä miehet ovatkin olleet juuri kuvailemani kaltaisia.
Tulin kyllä myös siihen tulokseen, että tämä irtosuhteiden viidakko ei jaksaisi kiinnostaa minua enää tai tällä hetkellä. Alan heti intiimin yhdessäolon jälkeen muodostaa henkilöä kohtaan tunteita, ja jatkuva tunteiden kohteen vaihtaminen alkaa repiä oloa rikki. Vaikka tämmöisiä yhdenöisiä säätöjä minulla ei viimeöistä lukuunottamatta tälle talvea ole ollutkaan, vahvisti kokemus vain nykyistä mielialaani ja tietoa siitä, että nautin seksistä eniten kun alan luottaa ihmiseen kunnolla. Vaikka hämmästyksekseni olinkin kyllä äärimmäisen lähellä tulemista, joka on hyvin harvinaista näin lyhyessä tuttavuudessa omalla kohdallani. Olen kuitenkin pohjimmiltani tunneihminen, ja jonkin sorttinen tapailu sopisi minulle irtosuhteita paljon paremmin. Tosin deittailukulttuuri tuntuu olevan vain joko-tai tyylistä täällä meidän Suomen maassamme, joko seurustelet tai sitten elät kokonaan irtonaisena. Miksi välimuotoa ei voisi olla olemassa vai onko se vain askel kohti parisuhdetta?
Mies oli ihan hyvissä kuoseissa. Itsekin olin jonkun verran. Hän lähti mukaani hengailuperiaatteella, en siinä vaiheessa ajatellut välillemme tulevan mitään. Mahdollisesti hänen mielessään se taisi kuitenkin käydä. Päästyämme asunnolleni hengailimme, puhuimme niitä näitä ja päädyimme kuin päädyimmekin saman peiton alle nukkumaan. Hän alkoi hieroa harteitani ja pyysin häntä hieromaan selkääni. Kerrankin kohdalle osui mies, joka oikeasti osasi hieroa. Tämä ei kuitenkaan vielä johtanut mihinkään, mutta myöhemmin hän kysyi lupaa laittaa kättä lanteilleni ja pian hänen huulensa olivat huulillani. Hänen kätensä vaelsi pitkin vartaloani pitkin rintojani ja jalkoväliäni kohti. Hän levitti reiteni ja alkoi hyväillä herkimpiä paikkojani. En aluksi meinannut tilanteen antaa mennä tähän, mutta mies tiesi mitä tekin joten en pistänyt vastaan. 'Teen ihan mitä vain haluat minun tekevän' hän kuiskasi korvaani ja hieroi minua jo alushousujeni sisältä suudellen samalla kaulaani. Pyysin häntä nuolemaan minua, 'jos vain sitä tahdot' hän sanoi ja hivuttautui alemmas, kietoi kätensä reisieni ympärille ja suuteli sisäreisiäni. Varovasti hän siirtyi häpyhuulilleni ja raotti niitä, ja työnsi välillä sormen sisällenikin. Kaikkea tätä jatkui tovin, ja hyväilin myös häntä. Saatuani hänet tulemaan kerran hän vannoi vielä jaksavansa lisääkin. Nukuimme välissä ja herättyämme kävimme taas kiinni toisiimme.Vaikka kanssakäymisemme kävi hyvinkin intiimiksi, yhdyntään asti emme menneet, pääosin siitä syystä että pidin huolen siihen menemättömyydestä. Aamulla tosin niin olisi saattanut jopa käydä, jos suojautumisvälineitä olisi ollut tarjolla.
Näin parikymppisenä seksin saaminen tuntuu olevan helpompaa kuin koskaan, jos sitä vain itse haluaa. Niin naiset kuin miehetkin haluavat sitä, taitojakin löytyy jo epäröinnin sijaan ja seksi on useimmille ikään kuin tarve, johon tulee vastata tietyin väliajoin. Tosin poikkeuksiakin löytyy. Helpoiten seuraa tähän hommaan tuntuu löytyvän baari-illan loppuessa viimeistään baarin edestä, seuraa kaipaavat henkilöt kun usein jäävät norkoilemaan uusien tuttavuuksien toivossa. Ja kaavan ei tarvitse olla kylmä ja kyyninen 'Mennäänkö panemaan'-tyylinen tilanne, vaan useimmiten tilanne on ikään kuin leikittäisiin pariskuntaa kyseinen yö, ainakin omalla kohdallani. Tykkään painautua miehen kainaloon nukkumaan ja miehestä joka ottaa minut huomioon kaikissa tilanteissa. Ja joka on valmis tekemään kaikkensa miellyttääkseen minua eikä pelkästään itseään. Onneksi yleensä miehet ovatkin olleet juuri kuvailemani kaltaisia.
Tulin kyllä myös siihen tulokseen, että tämä irtosuhteiden viidakko ei jaksaisi kiinnostaa minua enää tai tällä hetkellä. Alan heti intiimin yhdessäolon jälkeen muodostaa henkilöä kohtaan tunteita, ja jatkuva tunteiden kohteen vaihtaminen alkaa repiä oloa rikki. Vaikka tämmöisiä yhdenöisiä säätöjä minulla ei viimeöistä lukuunottamatta tälle talvea ole ollutkaan, vahvisti kokemus vain nykyistä mielialaani ja tietoa siitä, että nautin seksistä eniten kun alan luottaa ihmiseen kunnolla. Vaikka hämmästyksekseni olinkin kyllä äärimmäisen lähellä tulemista, joka on hyvin harvinaista näin lyhyessä tuttavuudessa omalla kohdallani. Olen kuitenkin pohjimmiltani tunneihminen, ja jonkin sorttinen tapailu sopisi minulle irtosuhteita paljon paremmin. Tosin deittailukulttuuri tuntuu olevan vain joko-tai tyylistä täällä meidän Suomen maassamme, joko seurustelet tai sitten elät kokonaan irtonaisena. Miksi välimuotoa ei voisi olla olemassa vai onko se vain askel kohti parisuhdetta?
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
Small circles
Kun asuu tietyn kokoisessa kaupungissa, ja liikkuu tietyllä tapaa samaa ihmisryhmää sisältävissä piireissä, törmää ihmisten tietynlaiseen käyttäytymiseen parisuhteiden, säätöjen ja panojenkin suhteen. Itsekin olen vasta nyt herännyt tiettyihin asioihin jotka ovat täysin sallittuja, vaikka ennen koin niiden olevan täysin vääriä. Joten ajattelin tehdä pienen koosteen.
1. Kaikki tuntevat kaikki
Ihan perusasia siis. Aina on joku joka tuntee jonkun, joten jos et tunne uutta tuttavuuttasi entuudestaan niin varmasti joku tai useampikin kavereistasi tuntee ja heillä on tietynlainen kuva kyseisestä henkilöstä. Näin poikkeuksetta.
2. Kavereillakin voi olla säätöä
Halutessan voi säätää vaikka useammankin vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa joka liikkuu samassa kaveriporukassa. Pääasia että ei samana viikonloppuna kuitenkaan, ainakaan ihan joka viikonloppu. Kavereiden kanssa säätäminen on siis täysin OK, parit pusut ekstroilla sinne tänne. Sillä ei kuitenkaan ole vielä mitään merkitystä.
3. Uudet kiinnostavat miehet tuntevat eksäsi
Näin käy usein. Tosin sekään ei aina ole esteenä, riippuen suhteen laadusta ja kavereiden välisestä lojaliteettisuhteesta. Helposti päätyy intiimimmässä suhteessa myös puhumaan omasta eksästään, jos toinen osapuoli hyvinkin läheinen tämän kanssa.
4. Kaverisi kiinnostuvat vanhoista säädöistäsi
Tätäkin käy jännittävän usein. Eikä loppupeleissä kyse ole edes siitä, että miehiä enää pyöriteltäisiin. Yksinkertaisesti tämä on täysin hyväksyttävää ja normaalia, ja vaikka mies olisikin oma vanha säätö voi se olla toiselle vaikkapa poikaystävä.
5. Miespuoliset kaverisi ovat salaa kiinnostuneita sinusta
Varsinkin vahvemmassa humalatilassa ja toisinaan muutenkin havaittavissa. Moni ei vain kehtaa myöntää, vaan tyytyy vain tuijottelemaan ja sanomaan muutamia sanoja enemmän kuin yleensä. Tosin vastaavastihan se on itselläkin, mittailee kaveriporukkaa laidasta laitaan uuden mahdollisuuden löytämiseksi jatkuvasti.
Tässä nyt viisi, jotka ensimmäisenä tulivat mieleen. Ehkä jatkossa lisää yleistäviä sääntöjä.
tiistai 28. helmikuuta 2012
Mixed feelings
Aikaa on päässyt kulumaan ihan huolella. On ollut kaikennäköistä: kuuma yö Jannen kanssa, virkistävää silmäpeliä entisen ihastuksen kanssa ja paljon annettuja pakkeja sopimattoman tuntuisille nuorille miehille.
Mutta jos aloitetaan siitä kuumasta yöstä. Olin jo päättänyt, etten enää päästä Jannea luokseni, ja juuri kyseisenä iltana ennen nukkumaan menoa ajattelin asiaa. Keskellä yötä puhelin kuitenkin tärisi iloisine äänineen, ja kukas muukaan ilmoitti itsestään kuin Janne. Ulkona paukkuivat hillittömän kovat pakkaset eikä hän jaksanut taksiakaan jäädä odottelemaan kotiin päästäkseen. Otin hänet luokseni yöksi. Perinteisesti juttelimme aluksi mukavia, ja olin Jannelle asteen verran tuohtunut. Hän kuitenkin otti minut kainaloonsa enkä lopulta malttanut enää olla vastaamatta hellyydenosoituksiin. Rakastelimme kuitenkin vasta aamulla, tosin touhu alkoi aikalailla heti herättyämme, tai tarkalleen ottaen minun herättyäni ensin. Seksi oli todella hyvää, parempaa kuin edellisellä kerralla, mutta Jannen lähdettyä kotiin tuli minulle oikeastaan vain vähän ankea olo. Aivan kuin välillämme ollut 'se jokin' olisi mennyt rikki. Ja tiesin varsin hyvin, että kerta ei erityisemmin tarkoittanut mitään tai muuttanut asioita.
Olenkin tuon kerran jälkeen tullut hiukan siihen ajatukseen, että seuraavan kerran kun harrastan seksiä haluan sen olevan todellista rakastelua, semmoista jossa kukaan ei pidättele tunteitaan ja tunnen todellakin vapaasti jotakin toista osapuolta kohtaan. Minä vain olen tunneihminen, enkä voi enää oikein peitellä asiaa. Välillä saatan syystä tai toisesta villiintyä, mutta loppupeleissä nautin suuresti vain ihmisen kanssa johon voin luottaa ja jonka kanssa todellakin tunnen jotakin. Viime kesäistä 'heilaani' lainatakseni olen "sitoutuvamman sortin muija".
Olenkin ruennut erittäin nirsoksi miesten suhteen. Montaa kertaa en toisaalta ole edes ulkona käynyt, mutta sen kerran kun olen on pakkeja tuntunut satelevan suuntaan jos toiseenkin. Pidin jopa jatkot, joille toin mukanani pari nuorta miestiä, mutta loppupeleissä luonani yöpynyt kaverini nappasi toisen ja toinen sammui lattialle. Itse tyytyväisenä vedin hirsiä oman peittoni mutkassa, olemalla täysin epäkiinnostunut kummastakaan.
Ja myös eräs, vaihteeksi itseäni useamman vuoden vanhempi, poikamainen mieshenkilö on alkanut pitkästä aikaa kiinnittää huomiota minuun. Kyseessä on ujonpuoleinen herra, jonka kanssa pidin silmäpeliä pari vuotta takaperin. Paikkakunnan vaihdokseni tuolloin kuitenkin osuivat juuri siihen kohtaan, kun jotakin aloitetta olisi voinut tehdä ja hänkin ilmeisesti seurusteli vakavasti tässä välissä. Mutta ei seurustele enää, ja leveä hymy on jälleen kohdistettu minuun keinahdellessani tanssilattialla. Mielenkiinnolla odotan, saako hän mitään kunnon aloitetta tällä kertaa aikaiseksi, vai ottaisinko itse härkää sarvista. Yhden silmäniskun olen hänen osaltaan jo saanut.
Toisaalta kuitenkin kaipaan Jannea. Hän ja hänen pahuksen tilanteensa. Toisaalta on tyhmää itkeä semmoisen miehen perään, joka nyt vaan on päättänyt että seurustelematta parempi, vaikka kyseessä olisi kuinka pitkä suloinen nallekarhu tahansa. Joten uusia tuulia päin, sydän avoinna kädet levällään sanon minä! (olisipa jo viikonloppu...)
Mutta jos aloitetaan siitä kuumasta yöstä. Olin jo päättänyt, etten enää päästä Jannea luokseni, ja juuri kyseisenä iltana ennen nukkumaan menoa ajattelin asiaa. Keskellä yötä puhelin kuitenkin tärisi iloisine äänineen, ja kukas muukaan ilmoitti itsestään kuin Janne. Ulkona paukkuivat hillittömän kovat pakkaset eikä hän jaksanut taksiakaan jäädä odottelemaan kotiin päästäkseen. Otin hänet luokseni yöksi. Perinteisesti juttelimme aluksi mukavia, ja olin Jannelle asteen verran tuohtunut. Hän kuitenkin otti minut kainaloonsa enkä lopulta malttanut enää olla vastaamatta hellyydenosoituksiin. Rakastelimme kuitenkin vasta aamulla, tosin touhu alkoi aikalailla heti herättyämme, tai tarkalleen ottaen minun herättyäni ensin. Seksi oli todella hyvää, parempaa kuin edellisellä kerralla, mutta Jannen lähdettyä kotiin tuli minulle oikeastaan vain vähän ankea olo. Aivan kuin välillämme ollut 'se jokin' olisi mennyt rikki. Ja tiesin varsin hyvin, että kerta ei erityisemmin tarkoittanut mitään tai muuttanut asioita.
Olenkin tuon kerran jälkeen tullut hiukan siihen ajatukseen, että seuraavan kerran kun harrastan seksiä haluan sen olevan todellista rakastelua, semmoista jossa kukaan ei pidättele tunteitaan ja tunnen todellakin vapaasti jotakin toista osapuolta kohtaan. Minä vain olen tunneihminen, enkä voi enää oikein peitellä asiaa. Välillä saatan syystä tai toisesta villiintyä, mutta loppupeleissä nautin suuresti vain ihmisen kanssa johon voin luottaa ja jonka kanssa todellakin tunnen jotakin. Viime kesäistä 'heilaani' lainatakseni olen "sitoutuvamman sortin muija".
Olenkin ruennut erittäin nirsoksi miesten suhteen. Montaa kertaa en toisaalta ole edes ulkona käynyt, mutta sen kerran kun olen on pakkeja tuntunut satelevan suuntaan jos toiseenkin. Pidin jopa jatkot, joille toin mukanani pari nuorta miestiä, mutta loppupeleissä luonani yöpynyt kaverini nappasi toisen ja toinen sammui lattialle. Itse tyytyväisenä vedin hirsiä oman peittoni mutkassa, olemalla täysin epäkiinnostunut kummastakaan.
Ja myös eräs, vaihteeksi itseäni useamman vuoden vanhempi, poikamainen mieshenkilö on alkanut pitkästä aikaa kiinnittää huomiota minuun. Kyseessä on ujonpuoleinen herra, jonka kanssa pidin silmäpeliä pari vuotta takaperin. Paikkakunnan vaihdokseni tuolloin kuitenkin osuivat juuri siihen kohtaan, kun jotakin aloitetta olisi voinut tehdä ja hänkin ilmeisesti seurusteli vakavasti tässä välissä. Mutta ei seurustele enää, ja leveä hymy on jälleen kohdistettu minuun keinahdellessani tanssilattialla. Mielenkiinnolla odotan, saako hän mitään kunnon aloitetta tällä kertaa aikaiseksi, vai ottaisinko itse härkää sarvista. Yhden silmäniskun olen hänen osaltaan jo saanut.
Toisaalta kuitenkin kaipaan Jannea. Hän ja hänen pahuksen tilanteensa. Toisaalta on tyhmää itkeä semmoisen miehen perään, joka nyt vaan on päättänyt että seurustelematta parempi, vaikka kyseessä olisi kuinka pitkä suloinen nallekarhu tahansa. Joten uusia tuulia päin, sydän avoinna kädet levällään sanon minä! (olisipa jo viikonloppu...)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)